Ilmavesilämpöpumppu vai maalämpö? Vertailu

Kumpi on parempi, ilmavesilämpöpumppu vai maalämpö? Tässä artikkelissa käymme läpi huomioitavia näkökulmia. Valinta ilmavesilämpöpumpun ja…

Kirjoittanut

Teemu Virtanen

Julkaistu

13.1.2025
Kaikki artikkelitYleiset
Omakotitalo, jonka pihassa on lämpöpumppu

Kumpi on parempi, ilmavesilämpöpumppu vai maalämpö? Tässä artikkelissa käymme läpi huomioitavia näkökulmia.

Valinta ilmavesilämpöpumpun ja maalämmön välillä voi olla haastava, mutta molemmilla on omat etunsa. Nämä lämpöpumppuratkaisut tarjoavat energiatehokkaita vaihtoehtoja kotisi lämmitykseen ja tuoden mukanaan jopa satojen eurojen vuosittaiset säästöt

Ilmavesilämpöpumppu voi olla edullisempi asentaa, kun taas maalämpö tarjoaa yleensä paremman hyötysuhteen ja suuremmat säästöt pitkällä aikavälillä. Valinta riippuu monista tekijöistä, kuten talon koosta, sijainnista ja nykyisestä lämmitysjärjestelmästä.

Tässä vertailussa tarkastelemme molempien järjestelmien ominaisuuksia, kustannuksia ja suorituskykyä. Autamme ymmärtämään, kumpi vaihtoehto sopii parhaiten juuri sinun tarpeisiisi ja olosuhteisiisi.

Ilmavesilämpöpumpun perusteet

Ilmavesilämpöpumppu on tehokas ja ympäristöystävällinen lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää ulkoilmaan sitoutunutta lämpöenergiaa. Se soveltuu erinomaisesti vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin ja tarjoaa merkittäviä säästöjä energiakustannuksissa.

Toimintaperiaate ja komponentit

Ilmavesilämpöpumppu koostuu ulko- ja sisäyksiköstä. Ulkoyksikkö kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta kompressorin ja kylmäaineen avulla. Sisäyksikkö siirtää lämmön vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.

Pumppu toimii tehokkaasti jopa -30°C pakkasessa. Se tuottaa lämpöä lattialämmitykseen, patteriverkostoon ja käyttöveteen.

Tärkeimmät komponentit ovat:

  • Kompressori
  • Lämmönvaihtimet
  • Paisuntaventtiili
  • Ohjausyksikkö

Järjestelmä toimii automaattisesti ja sopeutuu ulkolämpötilan muutoksiin. Se vaihtaa tarvittaessa varalämmönlähteeseen, kuten sähkövastuksiin.

Hyödyt ja rajoitukset

Ilmavesilämpöpumpun suurimpia etuja ovat:

  • Alhaiset käyttökustannukset
  • Helppo asennus ja huolto
  • Ympäristöystävällisyys
  • Soveltuvuus sekä uudis- että saneerauskohteisiin

Pumppu voi säästää jopa 60-70% lämmityskuluissa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Se on myös huomattavasti edullisempi asentaa kuin maalämpö.

Rajoituksia ovat:

  • Tehokkuus laskee kovilla pakkasilla
  • Ulkoyksikkö voi aiheuttaa äänihaittoja
  • Vaatii vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän

Ilmavesilämpöpumppu soveltuu parhaiten alueille, joissa talvet ovat suhteellisen leutoja. Kylmemmillä alueilla voidaan tarvita tehokkaampi varalämmitysjärjestelmä.

Maalämpöpumpun perusteet

Maalämpöpumppu on tehokas ja ympäristöystävällinen lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa. Se soveltuu erinomaisesti sekä uudisrakennuksiin että saneerauskohteisiin.

Toimintamekanismi ja järjestelmän osat

Maalämpöpumppu kerää lämpöä maaperästä, kalliosta tai vesistöstä keruuputkiston avulla. Putkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee maaperän lämmöstä.

Lämpöpumpun kompressori nostaa lämmön korkeampaan lämpötilaan, joka siirretään talon lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen. Prosessissa käytetään kylmäainetta, joka höyrystyy ja lauhtuu kiertäessään järjestelmässä.

Järjestelmän pääosat ovat:

  • Keruuputkisto
  • Lämpöpumppu
  • Varaaja
  • Lämmönjakojärjestelmä

Maalämpöpumppu toimii automaattisesti ja vaatii vain vähän huoltoa. Järjestelmä mitoitetaan aina kohteen tarpeiden mukaan.

Edut ja haasteet

Maalämpöpumpun suurimpia etuja ovat:

  • Alhaiset käyttökustannukset
  • Pitkä käyttöikä (20-30 vuotta)
  • Ympäristöystävällisyys
  • Tasainen lämmöntuotto ympäri vuoden

Maalämpö voi pienentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä jopa 80 %. Tämä vastaa noin 30 000 ajokilometriä bensiiniautolla.

Haasteina ovat korkeat alkuinvestoinnit ja asennuksen vaatima tila. Porakaivo tai vaakaputkisto vaatii riittävän suuren tontin. Lisäksi maalämpöjärjestelmän asennus voi edellyttää toimenpidelupaa.

Käyttökustannuksissa maalämpö on erittäin kilpailukykyinen. Se voi tuottaa 15 000-40 000 € nettosäästöt 20-30 vuoden aikana verrattuna öljy- tai sähkölämmitykseen.

Kustannusten ja säästöjen vertailu

Maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun kustannukset ja säästöt eroavat merkittävästi toisistaan. Alkuinvestoinnin suuruus ja pitkän aikavälin säästöpotentiaali ovat keskeisiä tekijöitä valintaa tehdessä.

Hankintahinnan vertailu

Maalämpöjärjestelmän hankintahinta on huomattavasti korkeampi kuin ilmavesilämpöpumpun. Maalämpöpumpun asennus vaatii maaporauksen tai maapiirin kaivamisen, mikä nostaa kustannuksia.

Ilmavesilämpöpumpun asennus on yksinkertaisempaa ja edullisempaa. Se ei vaadi maatöitä, minkä ansiosta alkuinvestointi jää pienemmäksi.

Tarkka hintaero riippuu kiinteistön koosta ja lämmitystarpeesta. Keskimäärin maalämpöjärjestelmä maksaa noin 15 000-25 000.

Ilmavesilämpöpumpun hankintahinta liikkuu 10 000 euron molemmin puolin.

Käyttökustannukset ja ROI

Maalämpö tuottaa suuremmat säästöt pitkällä aikavälillä. Se voi pienentää lämmityskustannuksia jopa 80 % verrattuna öljy- tai sähkölämmitykseen.

Ilmavesilämpöpumppu on myös energiatehokas, mutta sen säästöpotentiaali on hieman pienempi. Kylminä talvipäivinä sen hyötysuhde laskee.

Maalämpö maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 7-10 vuodessa. 20-30 vuoden aikana se voi tuottaa 15 000-40 000 euron nettosäästöt.

Ilmavesilämpöpumpun takaisinmaksuaika on lyhyempi pienemmän alkuinvestoinnin ansiosta. Sen tuottamat kokonaissäästöt jäävät kuitenkin pienemmiksi pitkällä aikavälillä.

Ympäristövaikutukset ja kestävyys

Ilmavesilämpöpumppu ja maalämpö ovat molemmat ympäristöystävällisiä lämmitysratkaisuja, mutta niiden välillä on eroja hiilidioksidipäästöissä ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

CO2-päästöjen vertailu

Ilmavesilämpöpumppu ja maalämpö tuottavat huomattavasti vähemmän CO2-päästöjä kuin perinteiset öljy- tai sähkölämmitysjärjestelmät. Maalämpö on yleensä hieman tehokkaampi ja tuottaa vähemmän päästöjä kuin ilmavesilämpöpumppu.

Maalämmön hyötysuhde pysyy tasaisena ympäri vuoden, mikä vähentää sähkönkulutusta ja päästöjä. Ilmavesilämpöpumpun tehokkuus vaihtelee ulkolämpötilan mukaan, joten se kuluttaa enemmän sähköä kylminä talvikuukausina.

Molempien järjestelmien päästöihin vaikuttaa merkittävästi käytetyn sähkön tuotantotapa. Vihreän sähkön käyttö pienentää hiilijalanjälkeä entisestään.

Uusiutuvan energian hyödyntäminen

Sekä ilmavesilämpöpumppu että maalämpö hyödyntävät uusiutuvaa energiaa tehokkaasti. Ilmavesilämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta, kun taas maalämpö hyödyntää maaperään tai vesistöön varastoitunutta aurinkoenergiaa.

Maalämpö pystyy hyödyntämään uusiutuvaa energiaa tasaisemmin ympäri vuoden. Ilmavesilämpöpumpun tehokkuus laskee kovilla pakkasilla, jolloin se tarvitsee enemmän sähköä toimiakseen.

Molempia järjestelmiä voidaan täydentää aurinkopaneeleilla, mikä lisää uusiutuvan energian osuutta entisestään. Tämä yhdistelmä voi tehdä kodistasi lähes omavaraisen lämmöntuotannon suhteen.

Päätöksenteko ja valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta vaatii huolellista harkintaa. Kiinteistön ominaisuudet ja pitkän aikavälin näkökulmat ovat keskeisiä tekijöitä päätöksenteossa.

Kiinteistön ominaisuuksien arviointi

Arvioikaa talonne koko, eristys ja energiantarve. Suuremmissa taloissa maalämpö on usein tehokkaampi ratkaisu. Pienemmissä kohteissa ilmavesilämpöpumppu voi olla riittävä.

Tarkistakaa tonttinne soveltuvuus maalämmölle. Onko tilaa poraukselle tai putkistolle? Maaperän laatu vaikuttaa kustannuksiin ja tehokkuuteen.

Huomioikaa nykyinen lämmitysjärjestelmänne. Jos teillä on jo vesikiertoinen lämmitys, ilmavesilämpöpumpun asennus on yksinkertaisempaa.

Miettikää budjettianne. Maalämpö on kalliimpi investointi, mutta pitkällä aikavälillä se voi tuoda suuremmat säästöt.

Pitkän aikavälin näkökulmat

  • Maalämpöpumppu kestää tyypillisesti 20-30 vuotta, ilmavesilämpöpumppu 15-20 vuotta.
  • Maalämpö on vähemmän riippuvainen sähkön hinnan vaihteluista.
  • Molemmat vaihtoehdot ovat ympäristöystävällisiä, mutta maalämmöllä on yleensä pienempi hiilijalanjälki.
  • Huomioi huolto- ja ylläpitotarpeet. Molemmat kannattaa huoltaa muutaman vuoden välein.

author avatar
Teemu Virtanen
Rakennusinsinööri, joka on erikoistunut kestävän kehityksen mukaisiin rakennusprojekteihin. Teemu on työskennellyt laajasti sekä yksityisten että julkisten sektorien projekteissa, keskittyen erityisesti energiatehokkuuteen ja ekologisiin materiaalivalintoihin. Tunnustettu kyvystään yhdistää innovatiivinen suunnittelu käytännön toteutukseen.